Slovenia kutsuu!
Kaksi rohkeaa matkailualan opiskelijaa
Henna-Riikka Korhonen ja Miina Mäenpää
päättivät suorittaa työssäoppimisensa ulkomailla.
Ensisijainen toive oli päästä Puolaan,
mutta sieltä ei tällä kertaa löytynyt sopivaa työpaikkaa.
Mutta Sloveniasta löytyi!
Sedun yhteistyökoulu
School Centre Nova Gorica ja
heidän kv-koordinaattorinsa Irena Cetina
lähetti joulun alla mukavaa sähköpostia
ja sanoi löytäneensä tytöille työpaikan:
Sitten pistettiin tuulemaan.
Lentoliput, majoitus, passitilaus yms.
Ja moodlen kv-valmennus käyntiin.
Jihuu! Jännää!
Opettajalla myös,
sillä hänelle (eli allekirjoittaneelle) tarjoutui
mahdollisuus lähteä heitä sinne saattamaan.
Sloveniassa Irena tuli meitä ensimmäisenä hostellille tapaamaan.
Kävimme läpi hostellin toimintatapoja:
ateriat, pyykinpesu, avaimet, hiljaisuus jne.
Sitten hän esitteli keskustaa ja
tytöille ostettiin bussikortit opiskelijahintaan.
 |
Kaupungin korkeimman rakennuksen aulassa Eda-lentokone taustalla.
Nova Gorican "pilvenpiirtäjä" ja hyvä maamerkki
on saanut koneesta nimensä. |
 |
| Linja-autoasemalla |
 |
| Bussikortti työmatkoille kuukaudeksi |
Koulukampukseen kuului
useita rakennuksia ja eri alojen osastoja.
Irenan toimistolla tytöt saivat lisää infoa.
Ihana ja asiansa osaava yhdyshenkilö!
 |
Sitten sanoimme heipat koululle ja lähdimme ruokaostoksille ja
odottelemaan huomista, ensimmäistä työpäivää. |
Seuraavana aamuna Irena haki meidät.
Oli aika lähteä kasinohotellille.
 |
Ensimmäistä kertaa lähdössä työpaikalle.
Vähän jännittää! |
Bussimatkalla Irena neuvoi laskemaan,
että neljä liikenneympyrää on ohitettu,
sitten ollaan lähellä määränpäätä.
Bussipysäkki molempiin suuntiin
on aivan kasinohotellin vieressä.
Sydämellinen työpaikkaohjaaja Peter
sekä tiskin takana hääräävä sympaattinen Tamara
ottivat meidät vastaan.
Allekirjoitimme työssäoppimissopimukset `learning agreementit´ ja
sovimme työajoista.
Tytöt lähtevät klo 7.00 bussilla Nova Goricasta.
Matkaan menee vartti.
Työpäivä päättyy klo 15.
Talo tarjoaa ruoat,
ja ensimmäisen viikon jälkeen vaikuttaa siltä,
että kotimaassa voi joutua dieetille.
Kolmen ruokalajin aterioita
on tarjolla ainakin hiljaisempina päivinä.
Ensimmäisenä päivänä Henna-Riikka pääsi käsittelemään mustekaloja
ja leipomaan suomalaisia korvapuusteja.
Miina oli ravintolan puolella siistimässä pöytiä.
Asiakkaille esiteltiin "finska-tyttö".
Peter lupasi opettaa tytöille vähän italiaa,
sillä suurin osa kasinon asiakkaista tulee Italian puolelta.
Lämpimästi tytöt otettiin vastaan.
Tulee varmaan ikimuistoinen elämänkokemus!
Itse pääsin Irenan mukana kuuntelemaan
paikallisten lähihoitajien
kv-työssäoppimisesta Maltalla.
Kivaa oli ollut sielläkin.
Mukava aina vain uudestaan huomata,
kuinka samanlaisia me olemme,
vaikka eri puolilla Eurooppaa asummekin.
Sähköalan opettaja,
vuosi sitten Ähtärissä vieraillut Robert Cebron
kutsui minut kotiinsa illalliselle.
Oli ihanaa päästä näkemään slovenialaista perhe-elämää,
ja todeta, että samat on arkikuviot täälläkin.
 |
Onneksi sain tehdä tuttavuutta papukaijan enkä käärmeen kanssa.
Robert tarjosi käärmettäkin kaulalle,
mutta onneksi hänen vaimonsa piti sen työpaikallaan :) |
Kyllähän me olemme yhtä suurta perhettä koko Eurooppa!
Thank you very much Irena, Peter and Robert!
Best regards
Titta
